Kalastaja Toivo Pylväläinen (1894–1979) asusteli erakkona Koreakoivun saaressa Päijänteellä, ne olivat hänen maisemansa yli neljän vuosikymmenen ajan. Pikkuinen Koreakoivu (500 x 150 m) sijaitsee erikoisesti kolmen kunnan – Kuhmoisten, Padasjoen ja Sysmän – rajalla.
Toivo ei ollut mikään erakkoluonne, vaikka asuikin erakkona. Tarinan mukaan hän pakeni saarelle lapsenruokkomaksuja. Erään työmaan kokki oli tullut raskaaksi ja Toivon epäiltiin olleen asialla. Hän otti mielellään vastaan vieraita saareensa ja kertoi heille mojovia juttuja elämänsä taipaleelta.
Toivo kalasteli ja kala oli myös hänen ruokansa päivästä toiseen. Mökin pihalla oli pieni kasvimaa, joten perunan, porkkanan ja sipulinkin suhteen hän oli varsin omavarainen. Tietyt tavarat ja ruoat pakottivat hänet kuitenkin soutamaan välillä myös Suopeltoon, jossa oli Osuuskauppa nykyisen Ilola Innin tiloissa. Yhden sivun soutaminen kesti pari tuntia. Suopellon reissuilla kului aina reilusti aikaa – juttuseuraa kun riitti ja toki myös pullo pilsneriä oli kaupan portailla nautittava.
Kauppareissujen ohessa hoituivat myös pyykin ja Toivon itsensä pesut naapurissa Iivari Leiviskän luona, jonne hän samalla toimitti kalaa ja opasti tätä kalastuksessa. Eräällä Suopellon reissullaan Toivo oli noussut tarpeilleen pienelle luodolle, jolloin huonosti kiinnitetty vene ostoksineen pääsi karkaamaan. Viikko siinä meni, kunnes naapurit veneestään huomasivat Toivon vilkuttelut ja poimivat tämän kyytiin. ”Suolet puhdistuivat tehokkaasti”, oli Toivon kommentti siinä tilanteessa. Välillä Toivo souteli jopa linja-autolle Pulkkilanharjulle – silloin kyseessä oli kalojen myyntireissu Lahden torille.
Kalastukseen Toivolla on iso merkitys. Hän veisteli ja kehitteli vaappuja, joita itse Lauri Rapala testaili – maailmanmainetta niittäneet Rapalan uistimet ovat siis alkujaan Toivon idea. Niiden kysyntä maailmalla räjähti, kun Marilyn Monroen kuoleman vuoksi hyvin laajalle levinneessä Life-lehden numerossa sattui olemaan juttu myös Rapalan uistimista. Nykyään Rapala on maailman suurin kalastusvälinekonserni. Eipä tainnut Toivo eikä Laurikaan aavistaa, mihin Toivon vaapunveistely Koreakoivussa johtaisi.
Elämänsä kaksi viimeistä vuotta Toivo Pylväläinen vietti Kuhmoisten vanhainkodissa ja siihenkin ajanjaksoon kirjattiin yksi räväkkä tapahtuma – hän yritti kerran karata sieltä ja palata rakastamalleen Koreakoivun saarelle.